
Palaa alkuun (pääsivulle): KIRJOJA, JOITA AJATTELEN ÖISIN
.
… jatkuu:
Kirja kertoo sydämestä ja sen tehtävästä. Se ohjaa meidät matkalle kohti omaa totuutta, omaa sisäistä viisautta, ikiaikaisen tiedon äärelle.
*
Viisauden, sisäisen voiman, yksi ydinteemoista on luominen eli sen ymmärtäminen, että meistä ihan jokainen on luoja, joka luo. Aihe on viime vuosina ollut itsellenikin tärkeä.
M.E. kirjoittaa luomisesta näin:
”Olemme itse maailmankaikkeutemme luoja. Tietoisuus on yhteyslinkki jumalvoimaan, jota me sekä koko luomakunta edustamme maailmassa.
Tuntemalla itsemme, kuuntelemalla yhteyslinjaa pitkin kulkevia viestejä intuitiota hyödyntäen, otamme vastuun omasta elämästä, jolloin uhriutuminen päättyy.
Tieto elää meissä.
Kääntämällä katse sisäänpäin, hiljentymällä sisäiselle valolle me löydämme takaisin tiedon äärelle. Silloin tieto voi virrata vapaasti kokemaamme todellisuuteen, sitä muuttaen. Tätä on luomisprosessi.”
Tähän viisauteen kuuluu myös ymmärrys siitä, että meillä jokaisella on taito sekä oikeus ja mahdollisuus elää runsaudessa – ei puutteessa, elää rakkaudessa – ei vihassa, katkeruudessa tai epäoikeudenmukaisuudessa, elää onnellisuudessa – ei epätoivossa ja ahdistuksessa, elää valossa – ei pimeydessä.
*
Minne hävisi tämä viisaus kauan sitten? Mitä tapahtui?
Muisto valosta ei kuollut kokonaan.
Nyt on aika lähestyä uutta aikakautta maapallolla, tai oikeastaan palata vanhaan, astua valoon.
*
M.E. kertoo: ”Tieto virtaa kauttamme jatkuvasti, joko avaamme itsemme kuulemaan sen tai suljemme siltä aistit. Maailmankaikkeuden tieto on kuin mukana matkaava viisauden aarreaitta. Se ei ole meistä erillään oleva paikka, vaan meidän sisällämme. Kaikki tieto, mitä ikinä tarvitsemme, on jo meissä. Ainoa haaste on löytää reitti tiedon äärelle, oppia katsomaan lähelle sen sijaan että etsimme vastauksia kaukaa.”
*
M.E. ei tuputa kirjassa omia näkemyksiään maailmankatsomuksista ja uskomuksistaan vaan antaa lukijalle tilaa miettiä, mikä itsessä resonoi ja eniten kiinnostaa monien vaihtoehtojen meressä.
Edessämme tai vieressämme näkyy portteja eri suuntiin mutta minkä itse valitsen? Minkä portin kautta haluan kulloinkin kulkea ja koska on oikea aika tietyn portin läpi matkata?
*
Kundaliini-sanaa käytetään läpi kirjan useasti. Sana tarkoittaa Enqvistin mukaan elämänvoimaa, luovuuden energiaa, tietoisuuden valoenergiaa, valon ja uuden elämän energiaa. Se on pyhä henki, joka noustessaan antaa meille ymmärryksen totuudesta.
Kundaliinin heräämisen jälkiseurauksena voimme muun muassa vapautua emotionaalisista traumoista ja ymmärtää maailman kahtiajakautuneisuuden harhan.
Pitkäaikaisvaikutuksista mainitaan muun muassa myötätunnon lisääntyminen, kuolemanpelon ja yleensäkin pelkojen väistyminen, immuniteetin sekä paranemisprosessin voimistuminen.
*
Kundaliini-energian heräämiseen liittyvät henkilökohtaiset tarinat nimettömänä pysyviltä henkilöiltä ovat mielenkiintoisia. Olisin mielelläni lukenut lisääkin joko kirjailijan tai muiden ihmisten kokemuksista muihin kirjan teemoihin liittyen.
Myös alkuperäiskansojen vanhaa viisautta kuuntelee ja lukee mielellään. Viisausperinteiden ja myyttien kohdallakin on hyvä muistaa, että sanat ovat ymmärryksen väline, eivät itse ymmärrys.
”Meidän aikamme perusoletus on, että sana vastaa konkreettisesti sen merkitystä, jolloin käärme tarkoittaa konkreettisesti käärmettä ja sateenkaari ymmärretään sateen jälkeisenä väriloisteena taivaalla. Ymmärtääksemme myyttejä meidän on avattava tarinat niiden assosiaatioiden avulla ja unohdettava sanojen edustama konkretia.”
M.E. tutki kirjaa varten Egyptin muinaiskulttuuria sekä alkemiaa, Intian vanhinta pyhää tekstiä Rigvedaa, Hinduismia, Australian aboriginaalikulttuuria, Kogi- ja Hopi- sekä Dogo-heimojen viestejä, shamanismia, ja niin edelleen.
M.E. vertaa niitä toisinaan omaan Kalevalaamme.
Hän selvittää ja pohtii kirjassaan myös vähän keskusteltua aihetta eli sitä, mitä tapahtuu sielun, tietoisuuden ja elämänvoiman suhteen ”ihmisalulle” siitä hetkestä, kun munasolu hedelmöittyy aina siihen asti, kun ihminen poistuu äitinsä kohdusta.
*
Opin uuden sanan: Kosmogonia.
Se tarkoittaa sellaisten myyttien tutkimista, jotka liittyvät maailmankaikkeuden syntyyn. Kosmologia, tähtitieteessä käytetty termi, taas tarkoittaa tiedettä, joka tutkii kaikkeuden syntyä. Kosmogonia-kappaleessa vilahtaa (enemmän tai vähemmän) nimiä ja teemoja kuten: Turkin Göbekli Tepe, Dogo-heimon maailmansyntyteoria, Kalevalan teoria maailman syntymisestä, tähtitaivaamme yksi kirkkaimmista tähdistä: Sirius, Hindujen Veda-tekstit, joogan alkuhistoria, alkuenergia, varjotyöskentely, alkemia.
*
Lopuksi:
M.E. kirjoittaa kauniisti siitä, kun todellisuus on vihdoin avautunut silmiemme eteen.
”Se on täydellistä sydäntietoisuutta, rakkautta kaikkea elollista kohtaan ja
ymmärrystä siitä, kuinka pieniä olemme kaiken suuren keskellä.
Olemme sekä mikrokosmos että makrokosmos.
Todellinen kundaliinin herääminen on hiljaista haltioitumista kaikesta siitä, mitä maailmankaikkeus meille tarjoaa.”
*
KIRJAILIJA